Kielen kannoilla

Opin eilen jotain uutta, kun pohdimme äidin kanssa mikä raparperi on kasvejaan. Se on erittäin hapan vihannes. Aikanaan sitä pidettiin myrkyllisenä ja sitten myöhemmin, varmasti samasta syystä, lääkinnällisenä. Raparperi on ehdottomasti ollut vaarattomimmasta päästä myrkyllisten lääkkeiden listalla. Etymologiasta kiinnostuneena, minua ihastutti oppia mistä raparperi on saanut nimensä. Uralilta kasvi kulki Eurooppaan pitkin vanhaa kauppaväylää, Volgaa. Volgasta, barbaarien joesta, se sai nimensäkin. Rha Barbarum.
Aina silloin tällöin eteeni osuu jonkin itsestään selvänä pitämäni sanan alkuperä. Tässä kerran tuli vastaan alkovi-sana. Se on lähtöisin arabiankielisestä sanasta al-gubbah ja tarkoittaa holvia tai telttaa. Sana veranta soi hyvinkin suomalaisittain, mutta silläkin on alkuperänsä aivan muualla. Luultavasti se on peruja intialaisesta sanasta verandah, mutta se saattaa myös pohjata espanjalaiseen ja portugalilaiseen sanaan baranda, joka tarkoittaa aikatavalla samaa asiaa. Ota näistä selvää. Ollaan sitä oltu globaaleja ennenkin ja urbaani nomadikin on tuore vain terminä. Totuus on, että olemme suomessakin olleet vähemmän takapajuisia kuin luulemme.
Toiset sanat tulevat ja toiset menevät. Isä on jäänyt ja emä on korvautunut äidillä. Emäntä on kuitenkin jäänyt isännän kaveriksi.
Sähkö on meillä omastatakaa. Alun alkaen se on tarkoittanut eläimen turkin tai karvan sähköisyyttä. Siksi me emme nykyään puhu esimerkiksi elektrisiteetistä. Kolmoiskonsonantti on kyllä hankala kansalle joka tressaa vähemmästäkin. Mutta onhan meillä elektroniikkaakin.
Sana mainos on muistaakseni syntynyt joskus 1920- 30-luvulla kilpailun tuloksena. Sitä ennen meillä oli reklaami.

Eikä pidä unohtaa Mikael Maanviljelijää (Agricola), jonka aivoituksia ovat m. sanat luoja, inhimillinen, nöyrä ja lohikäärme. Niin ja luutarha, joka kuulostaa kosolti runollisemmalta kuin hautausmaa. Sananikkaroinnista myös kiitokseni LP:lle sanasta töritsä. Yleensä termi ymmärretään helposti, koska se on niin kuvaava. Kauan eläköön töritsä! Terveisin hiljaiseloa viettävä effortisti.

P.S. Lapaset ovat tallessa. Se toinenkin karkulainen sitten löytyi. Manailin aivan turhaan kurjaa kohtaloani. Pitäähän ihmisen elämässä vähän jännitystäkin olla.